Nuorenparin onnea.
Samaan aikaan sain vihdoin vauhtiin puutarhakalusteprojektin, josta olen viime kesästä saakka haaveillut. Tarjouskalusteetkin tuntuvat minimaaliseen budjettiin liian kalliilta, mutta saimme huvilalta vanhahkot, mutta käyttökelpoiset kalusteet, jotka sopivat mielestäni tyyliin paljon paremmin kuin suurten ketjujen tylsähköt kalustot. Jälleen tarttuminen lapsuudesta tuttuun toveriin - teräsharjaan - ja rapsimaan. F huolehti kiinnityksistä uskollisen porakoneensa kera. Väri valittiin taas minuutin harkinnan jälkeen talon nurkkalautojen mukaan.
Tuoli ennen.
Koko setti kaikessa kauheudessaan.
Lopputulos on mielestäni ihan sievä.
Jokin penkkien muodossa viehättää kovin.
Seuraava projekti. Maalipönttö jo odottelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti