Haaste

Jaahans. Sissi, joka on sitä mieltä, että Hiljaa hyvä tulee, päästeli haasteen. Sen eteenpäinlähettely saattaa osoittautua hankalaksi, mutta aloitetaan perusasioista.
Säännöt kuuluvat:

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Avaa neljäs kuva kansiossa ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. Haasta neljä blogia tekemään sama.

Yritetään. Ohups, jouduin heti alkuun huijaamaan, kun neljäntenä ylhäältä oli työmaakuvia, joita ei luonnollisesti voi julkaista. Viidennestä viides, eikö se käy?

Kyseessä on Tonava-merkkinen joki, joka tuli valokuvattua Budapestissä muistaakseni vuonna 2008 koiranäyttelyreissulla. Komia on, vaikken maisemakuvien ystävä juuri ole. Olin itseasiassa täysin tietämätön, että minulla kyseisiä kuvia kuvalaarissa lojuu.

Haastan näin aluksi vain yhden mukaan. Olen niin kova muutenkin rikkomaan sääntöjä.

Eli kuuleeko kukaan?

Opettajasta homekoiraksi

Olen laiskotellut blogin suhteen. Kauhean paljon. Olo on ollut jo pitkään kehno, aavistusta syystä on ollut, mutta paljastuihan se lopulta. Työpaikan sisäilma on pilalla ja samoin terveyteni. Saa nähdä kuinka käy, mutta sairaslomalla ollaan, on oltu ja tullaan varmaankin olemaan. Julkisten rakennusten kunto on Suomessa tunnetusti mitä on, harkitsen uutta uraa homekoirana. Mitä ulkotöitä voi tehdä vuoden ympäri? Uudelleenkouluttautuminen kiinnostaa.

Onneksi oma koti on terve. Pitäisi kaiketi koputtaa puuta, mutta ainakin toistaiseksi 50-luvun rakennustapa on osoittautunut ilmavaksi ja toimivaksi. Jos vettä vähän sisään lurahtaa, se haihtuu tiehensä.

Sairaslomalla on hyvä puuhailla (varsinkin, kun kotona on terve). Työn alle pääsi siis yläkerran aula.

Muistin kerrankin ottaa ennen-kuvat. Ovenkarmien sininen on omalla tavallaan hauska, mutta oikeasti ihan kamala. Lattian alkuperäinen mattokin viehätti aikansa. Ei siitä sen enempää.

Kummallisen oviaukon ympäriltä olivat pahvit sen verran kehnossa kunnossa, että päätimme kurkistaa mitä niiden alta löytyy. Ihan kelvollista raakalautaa. Pari kerrosta maalia päälle, karmeihin ja pikkuoviin harmaata, tapetiksi Tapettitehtaan Merellä -tapetti, luonnollisesti harmaana. Sininen on liian makkari ja ruskea liian pramea. Laminaattikin ähkittiin paikalleen puolison kanssa. Otti melkein neljä päivää, reilusti kahvia ja savukkeita, hermo ei meinannut riittää, mutta lopputulos on ihan kiva. tosin tapetoinnissa tapahtui VALTAVA moka, mutta sen huomaa vain jos tietää. Harmillista kyllä, melko moni tietää.

Listat ovat reaaliajassa jo paikoillaan ja pyrin lähiviikkojen aikana ottamaan parempia kuvia. Luottomaali&tapettimyymärikin niitä jo pyysi. Löysin aivan mahtavan lampukin tilaan kirpparilta.

Sairasloma jatkuu seuraavat pari viikkoa ja senkin jälkeen ellei työnantaja tarjoile minulle vaihtoehtoisia työtiloja. Suunnitelmia on, seuraavaksi työn alle saisi sujahtaa Fn tietokoneiluhuone, jonka tapetit ovat kauheat, repeilleet ja tahraiset. Yläkerran pikkumakkareista suurempi siis. Tapetiksi haaveilen tätä.

Työn alla on toisaalta muutakin, kylppärin kaapin ovet. Vaatekaappien ovet. Hain jo maalitkin: turkoosihtavan vaaleansinistä ihanuutta ja oikein rehellistä peruspunaista. Kun vain pääsisi alkuun.